22. syyskuuta 2018

Kurkien päiväretki ”Mennään metsään” 22.9.2018 Kintulammella


Lähdimme retkelle omilla kyydeillämme Kalevan kirkolta yhdeksän aikaan. Pakkasimme yhteiset tavarat reppuihin ja lähdimme matkaan. Kun saavuimme Kintulammille, tutkimme ensimmäisenä opastauluja sekä karttoja, jotta osasimme lähteä oikeaan suuntaan. Kävelymatkalle oli myös ohjelmaa, kun seikkailijoiden tehtävänä oli bongata metsän eläimiä sekä kasveja, sillä tarkoituksenamme oli suorittaa metsä–taitomerkkiä.






Kävelimme kohti Kaukaloistenkalliota. Puolessa välissä matkaa kävimme Kirkkokivellä ja keskustelimme siitä, mikä on sopiva paikka teltalle ja mikä ei. Keskustelimme lisäksi siitä, miten luonnonsuojelualueella kuuluu käyttäytyä. Saavuttuamme Kaukaloistenkalliolle pelasimme aliasta, joka liittyi metsäisiin tuotteisiin, esimerkiksi kartonkiin ja pahviin. Sen jälkeen seikkailijat yhdistivät puulajin sekä siihen sopivan tekstin.



Tämän jälkeen seikkailijat oppivat tunnistamaan puulajin halosta. Lisäksi seikkailijat oppivat sen, mikä puulaji on paras polttopuuna.Sitten ryhdyimme tekemään nuotiota. Seikkailijat harjoittelivat kirveen ja puukon käyttöä. Lisäksiseikkailijat oppivat sen, että tulta pitää kunnioittaa sekä vahtia, jotta se pysyy yllä. Nuotio oli aika vaikeasaada syttymään kovan tuulen vuoksi, mutta kovan työn tuloksena saimme sen syttymään. 




Nuotiolla valmistimme ruoan, joka oli täytettyjä paprikoita, makkaroita ja suklaabanaaneja. Syömisen ohessa seikkailijat esittivät toisilleen pantomiimina metsäisiä ammatteja. Kaukaloistenkallion laavulla oli myös muitakin retkeilijöitä. Erityisen hauskaa seikkailijoiden mielestä oli rapsutella koiraa, jonka nimi oli Reino. Rapsuttelujen jälkeen pakkasimme tavarat ja lähdimme takaisin päin.

Pysähdyimme puolivälissä matkaa keskustelemaan metsän kiertokulusta. Lisäksi leikimme peliä, josta opimme jokamiehenoikeuksista. Sitten jatkoimme matkaa kohti parkkipaikkaa. Jaoimme taitomerkit ja lähdimme kohti kotia.




-Linnea

16. syyskuuta 2018

Kasukka-aikuispartio Norpat Goes Fishing 16.9.2018



Sunnuntaina 16.9.2018 puoli kolmen aikaan Kasukka-aikuispartiolaisia kokoontui kirkolle lähtemään Saarijärvelle perehtymään kalastuksen saloihin. Mukaan oli uskaltautunut kolme Karhua ja neljä Kasua.

Kouluttajina toimivat Heikki ”Hessu” Viitanen ja Visa Saaristo. Alkuun Hessu piti pienen luennon kalastustavoista ja -luvista sekä kalojen sallituista pyyntimitoista. -Tiesitkö, että jos kala on ns. alamittainen, se pitää heti päästää takaisin veteen, vaikka se olisi vahingoittunut tai kuollut? Näillä mitoilla ja muilla rajoituksilla kalat saavat suojaa ja näin varmistetaan kalojen luontainen lisääntyminen.

Sitten pääsimme kokeilemaan perhokalastusta. Kokeilimme kuivalla maalla ja ilman perhoa, miten siimansaa lentämään. Joku rohkea kalastusluvan haltija pääsi jatkamaan veden äärellä. Myös virvelin heittoa oli mahdollisuus kokeilla. Toisilla oli siitä jo kokemusta ennestään. Koveneva tuuli teki heittämisestä haasteellista, mutta siimat eivät sotkeutuneet toisiinsa. Vain kerran siima tarttui mäntyyn.


Onneksi Hessu sai kiinni uistimesta, katkaisi siiman ja kiinnitti uistimen uudelleen. Katkaistu siiman pätkä jäi ikävästi männyn oksaan. Kalastus kuitenkin jatkui. Osa Norpat-porukasta oli siirtynyt mato-onkiin. Kova tuuli työnsi kohot koukkuineen kohti rantaa, jotenhelppoa onkiminen ei ollut.



Innokkaampien jatkaessa kalastusta eri välineillä, nälkäisemmät ryhtyivät nuotion sytyttämispuuhiin. Otimme eväät esille ja nautimme nuotiokahvit ja -teet.




Saarijärven kalat eivät olleet syöntituulella eikä saalista tullut. Vain porukan kokenein kalamies Hessu saiyhden ahvenen. Sen avulla perehdyimme kalan perkaukseen ja nylkemiseen. Lopuksi ahven sai kypsyä nuotiokivellä. Suolaripaus pintaan ja sitten sai maistaa pienen ruotoisen ahvenmurusen. Hyvää oli! Lopuksi saimme vielä muistoksi valita uudet hienot uistimet ”retkimerkiksi”.



Teksti: Merja
Kuvat: Minna ja Iiri