Osa 1: tiistai 15.8.
Tiistai-iltana Karhujen Ilmarinkadun kololle kokoontui parikymmentä kesän aikana levännyttä Kalevan Suuntatyttöjen ja Kalevan Karhujen johtajaa kouluttautumaan ja valmistautumaan alkavaan toimintakauteen.
Ilta aloitettiin perinteisellä Läpsy-leikillä, jossa kaikille jäi muistiin uusienkin ihmisten nimet.
Ensimmäisessä koulutusosuudessa keskustelimme haastavista tilanteista laumailloissa ja retkillä. Keskustelua oli vetämässä varhaiskasvatuksen erityisopettaja Anne, joka on myös pitkän linjan partiolainen KaSuissa.
Antoisan keskustelun jälkeen tutustuimme Jonen johdolla turvallisuussuunnitelmaan, joka täytyy tehdä retkille ja leireille lähtiessä. Turvallisuussuunnitelma tehdään, jotta voidaan kartoittaa ennalta mahdolliset riskit retkellä ja miten ne hoidetaan, jos jotain sattuu.
Kun turvallisuussuunnitelman tekeminen oli käyty läpi, siirryimme partiotyöntekijä Paulan valmistamalle iltapalalle. Pulla hillolla saavutti suuren suosion.
Kahvin voimaannuttamana pääsimme sukeltamaan heraldiikan kiehtovaan maailmaan johon asiaan perehtynyt Jussi meidät johdatti. Heraldiikan perusteiden avulla jokainen on valmis suunnittelemaan itselleen oman vaakunan. Jussi heittikin ryhmille haasteen suunnitella oma vaakuna.
Seuraavana ohjelmassa oli taukojumppaa ulkona Alisan vetämänä. Ensimmäisenä leikkinä oli Suomi 100 -leikki, joka oli saavuttanut suuren suosion Kasujen kesäleirillä. Toisena leikkinä oli Herkku, jossa jahdattiin omaa herkkua ja ällöherkkua.
Viimeisenä osuutena perehdyimme ikäkausien erilaisiin merkkeihin − osa oli tutumpia ja toiset vähän oudompia. Ryhmien täytyi metsästää merkkejä kilpaa toisten ryhmien kanssa. Toisilla kilpailuhenki nousi pintaan ja se tuotti myös tulosta.
- Pirkko
Osa 2: tiistai 22.8.
Tapasimme Kalevan kirkolla kello 17 parinkymmenen innokkaan johtajan kesken. Lähdimme heti ulos, sillä aurinko paistoi täydeltä terältä.
Aluksi leikimme vanhaa tuttua Lakana-nimileikkiä, jossa kaksi joukkuetta kisaa nimimuistissa ja nopeudessa. Kummastakin joukkueesta valitaan yksi lakanan taakse ja joukkueet yrittävät huutaa vastapuolella istuvan nimen, kun lakana tiputetaan alas. Nopeampi voittaa ja hävinnyt siirtyy voittajan puolelle.
Kun leikki oli leikitty ryhdyimme "tositoimiin"; istahdimme kuka minnekin nauttimaan auringosta ja kuuntelemaan, kun Iida puhui meille tiedottamisen tärkeydestä. Pääsimme ryhmissä laatimaan tiedotteita kuvitteellisia tapahtumia ajatellen. Aika hienojahan niistä tuli, kuvituksineen kaikkineen! Ja koska suurempia puutteitakaan ei löytynyt, voidaan olettaa tiedotuksen olevan kaikilla hyvin hanskassa alkavana syksynä.
Sitten alkoikin jo kahvihammasta kolottaa, joten siirryimme kirkon aulaan nauttimaan iltapalaa. Kiitos seurakunnan partiotyöntekijälle Paulalle, joka jaksoi taas ahertaa keittiön puolella! Iltapalan lomassa Paula kertoi meille siitä, miten Tuomiokirkkoseurakunta tukee lippukuntia niiden toiminnassa, miten tilavarauksia voi tehdä ja miten voidaan hyödyntää yhteistyötä partiotyöntekijän kanssa.
Rahastonhoitajamme Merja piti seuraavan puheenvuoron. Hän kertoi muun muassa siitä, miten rahahommat toimivat, mitä kannattaa muistaa, kun tekee hankintoja ryhmille, ja miten kulukorvauslomakkeen saa kätevimmin hoidettua. Merja sai myös vastata kiperiin kysymyksiin kuiteista ja kuluista.
Kaiken istumisen lomassa pieni taukojumppa tekee aina eetvarttia, joten Sirpa veti meille pienen parijumpan, joka vetreytti mukavasti. Sitten jakaannuimme kalustokoulutukseen. Karhut jäivät kunnostamaan trangioita ja me KaSut tutustuimme kalustoon ja opettelimme Pirkon johdolla kaluston varausjärjestelmän käyttöä.
Illan päätteeksi puhuimme vielä lisää siitä, miten mahdollisissa hankalissa tilanteissa voi ja kannattaa toimia, miten lasten erityispiirteitä voisi huomioida ja miten lapsia voisi kannustaa ilmaisemaan itseään sanallisesti.
Kaiken kaikkiaan aika toiminnantäyteinen ja monipuolinen koulutus, ei voi muuta sanoa! Näillä eväillä sitten kohti syksyn kokouksia ja uusia haasteita.
- Anna
