8. lokakuuta 2017

Metsä vahvistaa – Voimaannu luonnossa!

Kasukka ”vj-kurssit” 12.8.2017 Kangasalla

Neljä Kasukka-johtajaa ja partiotyöntekijämme lähtivät voimaantumaan luonnossa. Suuntasimme Haralan harjulle ja kiipesimme näköalatorniin ihastelemaan maisemia. Kaunista maisemaa katsellessamme nautimme mocktailit. Paikallista maisemaa ja luonnon kauneutta katselimme myös Valokuvaaja-leikin yhteydessä. Muutama geokätkökin etsittiin ennen, kuin asetuttiin nauttimaan piknik-lounasta luonnon helmassa.


Päivän ohjelma jatkui pienellä palvelutehtävällä Valkijärvellä. Puhtaat matot ovat myös takaisin kämpän lattialla.

Auto kohti Saarijärveä ja voimaantujat kohti seuraavia aktiviteetteja. Matkalla parkkipaikalta kämpälle keräsimme mustikoita, puna-apiloita ja koivunlehtiä. Ensimmäiseksi keitimme nuotiokahvit ja paistoimme kaltiaisia. Samalla valmistimme luonnon antimista kasvonaamiot ja jalkakylpysuolaa. Mittasimme osallistujien verenpaineenkin.

Asetuimme pareittain riippumattoihin makoilemaan. Haistelimme, maistelimme ja tunnustelimme yrttejä. Perillan raikas ja jopa hedelmäinen maku jäi tunnistamatta, johtunee varmastikin siitä, että on varsin uusi yrtti Suomessa. Seuraavaksi pääsimme testaamaan heittokättämme frisbee-golfin parissa. Kukaan ei onnistunut heittämään kiekkoa järveen, mutta puita yritettiin kaataa senkin edestä.

Saunan lämmettyä siirryimme saunaan joogaamaan ja kaunistautumaan luonnonkosmetiikalla. Puhtaina ja rentoutuneina nautimme herkullista päivällistä. Loimulohi lisukkeineen maistui ja köyhät ritarit mustikoiden ja kermavaahdon kera kruunasi olotilan.

Laitoimme tavarat paikoilleen ja suuntasimme kotiin metsän vahvistamina.


- Minna ja Sirpa

1. syyskuuta 2017

Suomi-seikkailua Saarijärvellä

Kalevan Suuntatyttöjen kesäleiri 25.-30.7.

Tiistai 25.7. Saapumispäivä

Kalevan Suuntatyttöjen "Suomi-seikkailu" -kesäleiri alkoi neljän seikkailijan ja viiden johtajan voimin. Lähdimme reippain mielin Kalevan kirkolta vanhempien kyydeillä kohti Kalevan Karhujen leirialuetta Kangasalan Saarijärvellä. Onneksi autoilla pääsi melkein perille asti, sillä se helpotti melkoisesti leirin huoltoa ja leiritavaroiden kuljetusta.

Maitokärryreippailun jälkeen nostimme lipun ja aloitimme leirin rakentamisen. Pystytimme kaksi Niger-telttaa ja rakentelimme rinkkatelineet ja tuuletuspuut. Ensimmäinen leiri-ilta kuluikin mukavasti Leirinrakentaja-taitomerkin parissa. Hiljaisuus laskeutui leirin ylle melko myöhään.


Keskiviikko 26.7. Vesipäivä

Keskiviikkona herättiin aikaisin ja syötiin aamupalaksi puuroa ja leipää. Aamupäivän ohjelmassa oli erilaisia vesiaktiviteetteja, kuten vaatteet päällä uintia ja melontaa järvellä. Menimme myös kanootinupotusta - se oli hauskaa! Pelissä oli tarkoituksena upottaa toisen joukkueen kanootti täyttämällä se vedellä. Kaikki kastuivat ja pääsivät uimaan.


Lounaaksi syötiin tex mex -lättyjä. Iltapäivällä suoritettiin Kansanperinne-taitomerkkiä. Jokainen oli piirtänyt sukupuun, joten aloitimme tutkimalla niitä ja keskustelemalla, mistä päin Suomea sukulaisemme olivat kotoisin ja minkälaiset ammatit olivat yleisiä 1900-luvulla. Askartelimme perinteiset tuohihelistimet kiiltävästä pahvista ja nikkaroimme myös suhistuspuut eli pärrät. Lisäksi valmistettiin vihdat, joita pääsimme myöhemmin testaamaan saunassa. Tutustuimme suomalaisiin sanontoihin ja kiersimme rastiradan, jossa oli tarinoita keijuista, peikoista ja muista satuolennoista.

Päivälliseksi valmistimme nuotiolla kaskinauriita, perunoita ja lohta. Ruoka oli todella hyvää. Illalla kävimme vielä saunassa. Iltaohjelmassa kuulimme tarinoita Kalevalasta ja teimme siihen liittyviä esityksiä. Maistelimme erilaisia makkaroita ja jälkkäriksi smorseja eli suklaa-vaahtokarkkikeksejä.

Torstai 27.7. Seikkailijapelipäivä

Aurinkoinen aamu alkoi herätyksellä, lipunnostolla ja aamupalalla. Kun aamupala oli syöty, aloimme valmistautua seikkailijapeliin eli sepeliin.


Kun rinkat oli pakattu, suuntasimme kohti Norojärveä. Matkalla oli luonnontuntemusvisa ja partio- ja lippukuntahistoriaristisanatehtävä. Norojärven laavulle saavuttuamme alkoi lounaan valmistus. Kolmessa trangiassa valmistui maittavaa italianpataa. Lounaan yhteydessä oli erilaisia tehtäviä karttamerkeistä. Kun lounas oli syöty ja karttamerkkitehtävät tehty, oli aika aloittaa paluumatka kohti Saarijärveä. Paluumatkalla oli vielä luvassa ongelmanratkaisua, ensiapua ja rinkkalautta. Kaikki tytöt selvisivät kuivin nahoin ja rinkoin ylityksestä.

Saarijärvelle palattumme alkoi varusteiden huolto ja saunan lämmitys. Samaan aikaan kirkolla sudenpennut valmistautuivat kesäleirille lähtöön.

Päivällisen jälkeen sudenpennut saapuivat Saarijärvelle. Ensin tutustuttiin leirialueeseen, käytiin sääntöjä läpi ja sen jälkeen aloitettiin teltanpystytys. Seikkailijat jatkoivat varusteiden huoltoa ja kävivät pikaisesti saunomassa.


Iltaohjelma oli perinteinen iltanuotio: lauluja, ryhmien esityksiä, huutoja, laululeikkejä ja tietenkin lätynpaistoa. Vatsat pullollaan lättyjä oli hyvä kömpiä telttaan ja makuupussiin nukkumaan.

Perjantai 28.7. Yhdessä metsään -päivä

Perjantaipäivä käynnistyi heräillen lipunnoston ja aamujumppailun merkeissä. Päivän teema ilmeni jo aamupalalla, kun kuulimme tarinan metsän eläimistä. Päivän teema oli siis "yhdessä metsään". Aamupäivä alkoi hauskoilla, metsäisillä leikeillä, joissa jokainen leiriläinen viimeistään heräsi. Menimme mm. huutojuoksua ja luontodominoa. Sen jälkeen kuulimme roskattomasta retkeilystä.

Päivemmällä, lounaan jälkeen lähdimme kävelyretkelle lähimaastoon. Matkalla laumat ja seikkailijavartio tutustuivat mm. metsätyyppeihin, metsään virkistyslähteenä, metsätyyppeihin ja metsäammatteihin. Auringonpaisteisen kävelyn jälkeen ruoka maistui kaikille hyvin. Päivällisen jälkeen leiriläiset pääsivät uimaan ja tekemään leirimerkkejä. Illalla laskimme lipun, jonka jälkeen oli ohjelmassa ryhmien esityksiä, leikkejä ja lauluja. Iltaohjelman jälkeen söimme iltapalan ja menimme iltapesuille ja nukkumaan hyvissä mielin monipuolisen päivän jäljiltä.

Perhosten videotervehdys ja ajatuksia metsästä:



Leppäkerttujen metsälaulu, taustalla metsän paras paikka:



Joutsenten näytelmä metsäluonnon hienoudesta:



Lauantai 29.7. Suomi-seikkailu -päivä

Lauantaina päivä taas alkoi lipunnostolla ja aamupalalla söimme mahat täyteen puuroa. Aamupalan jälkeen koristelimme ruokailukatoksen juhlakuntoon päivää varten. Sitten jakauduimme kisavartioihin ja Suomi 100v. -partiotaitokisat saivat alkaa. Seikkailijoilla ja sudenpennuilla oli eritasoisia tehtäviä Saarijärven ympärillä. Rasteilla oli kysymyksiä Suomesta, suomalaisista ja kaikkeen tähän liittyvästä. Ruokarastilla tehtävänä oli perinneretkiruuan, ooppaheijan, keittelyä ja mausteena tietenkin ketsuppia. Matkatehtävänä oli askarrella luonnonantimista kukkaseppeleitä, käpylehmiä ja lummekaulakoruja. Kisa sujui hyvin siis tehtäviä ja käpylehmiä tekemällä sekä nauttimalla hyvistä mustikoista matkan varrella.


 

Kisan päätyttyä ja kun viimeisetkin käpylehmät oli saatu tehtyä, laitettiin sauna päälle, päästiin peseytymään ja pulahtamaan järveen. Päivälliseksi söimme herkullista kinkkupastaa.

Iltaohjelmassa siis vietimme Suomi-synttäreitä aarteenmetsästyksellä ja muilla hauskoilla synttärileikeillä. Iltapalaksi oli tarjolla juhlaruokana hot-dogeja, joiden jälkeen tällä leirillä viimeistä kertaa kömmittiin telttoihin nukkumaan.

Sunnuntai 30.7. Vierailupäivä

Leiriväsyneinä heräsimme viimeiseen leiripäivään. Tänään oli se päivä, kun Suomi-seikkailumme päättyisi ja lähtisimme rinkka täynnä hauskoja leirimuistoja kotia kohti.

Lipunnoston, aamujumpan ja aamupalan jälkeen jokainen pakkasi omat tavaransa. Tähänkin saimme yllättävän paljon aikaa kulumaan. Sudenpennut tyhjensivät koko rinkan sisältöineen makuualustalleen ja viikkasivat ja pakkasivat tavarat itse omaan rinkkaansa. Kaikki tavarat saatiin jotenkin rinkkaan, jos ei rinkan sisäpuolelle, niin sitten ulkopuolelle. Purimme leirirakennelmia ja kuljetimme tavaroita parkkipaikalle. Kirjoitimme leiristä päiväkirjoihin ja leikimme vielä metsäleikkejä, kuten Metsuria ja hippiä.


Lounaan jälkeen leiriläisten vanhempia alkoikin saapua paikalle. Leiriläiset esittelivät ylpeinä leirialuetta ja telttojansa vanhemmille. Tämän jälkeen purimme teltat, joimme pullakahvit ja laskimme lipun. Leirialue hiljeni nopeasti.

- Laura, Sirpa, Alisa, Kirsi ja Minna

17. heinäkuuta 2017

Muumihahmojen jäljillä

Seikkailijoiden pyöräretki 17.6.2017

Kesäkuisena lauantaiaamuna tapasimme Kalevan kirkolla kello 10. Seikkailijoiden oli tarkoitus juhlistaa Tampere-talossa avautuvaa Muumimuseota pyöräilemällä Pyhäjärven maisemareitti. Matkan varrella tutustuimme muumihahmoihin ja heille tyypillisiin asioihin, kuten nauttimaan yksinkertaisista asioista ja palaamaan retkiltämme kotiin haltioituneena löytämistämme asioista. Pyöräretken pituudeksi tuli 31 kilometriä. Päivän aikana nautimme kauniista säästä, vauhdin hurmasta ja partiokavereiden jälleennäkemisestä. Takaisin kotiin selviydyimme kello 18.







- Joutsenet

Huigee haiggi

Joutsenten retki Seitsemisen kansallispuistossa 19.-21.5.2017


Päivä oli toukokuun ainoa hellepäivä ja me kokoonnuimme Kalevan kirkolla ja jaoimme yhteisiä tavaroita rinkkoihimme. Sitten lähdimme autoilla kohti Seitsemisen kansallispuistoa. Pysähdyimme Koveron parkkipaikalle, josta lähdimme 1,2 kilometrin kävelylle metsään. Kesken matkan jäimme etsimään geokätköä, jota emme kuitenkaan löytäneet. Kävelymatkalla pelästyimme aluksi runsasta ja äänekästä sammakkopopulaatiota. Saavuttuamme Haukilammin rantaan rupesimme pystyttämään telttoja ja tekemään ruokaa, täytettyjä pitaleipiä. Kun olimme syöneet rupesi paikalle saapumaan muita ihmisiä ja koiria. Söimme karkkia ja aloimme tehdä hyötyesinettä köydestä. Teimme apinannyrkki- ja snake-avaimenperät. Sitten kello olikin jo sen verran, että teimme iltatoimet ja kävimme telttoihin. Lopuksi kuitenkin nukahdimme.




Herättiin jo aika aikaisin, kun valo tulvi telttoihin. Meille oli edellisenä iltana sanottu, että meillä olisi vain tunti aikaa tehdä kaikki aamutoimet, mutta meillä meni kyllä enemmän kuin tunti. Me lähdettiin kävelemään pitkä matka Koveron perinnetilalle. Pidimme matkan aikana monta taukoa ja jokaisella söimme karkkia. Eka retki ikinä, mihin sai ottaa omia karkkeja mukaan! Perillä Koverossa teimme pussipastaa lounaaksi ja sen jälkeen saimme ihanat jalkakylvyt, missä oli yrttejä. Sitten taas kävelyä rinkka selässä Koverolammille katsomaan, joskos se kelpaisi meille yöpymispaikaksi. Kaikki halusivat takaisin hyväksi havaitulle Haukilammille. Matkalla kävimme saman geokätkön luona ja löysimme sen. Haukilammilla etsimme hiukan syrjäisemmän paikan teltoillemme. Pystytimme teltat ja jatkoimme Köysi-taitomerkin suorittamista. Harjoittelimme köyden päättämistä teippaamalla, rihmaamalla, sulattamalla ja tekemällä kruunun köyden päähän. Päivälliseksi valmistimme soijalla höystettyä meksikonpataa. Tiskauksen jälkeen etsimme taas geokätkön, joka löytyikin ihan heti pihapiiristä. Vuorossa oli silmä- ja kruunupujoksen opettelua ja köyden päät muuttuivatkin hienosti pujoksiksi. Sitten jokainen opetteli kaksi solmua itsekseen ohjeesta ja opetti solmut ja niiden käyttötarkoituksen myös meille muille. Solmuina meillä oli constrictor, lyhennyssolmu, ystävyydensolmu, Asherin pullosolmu, Tarbuckin solmu ja kammitsakytky. Rankan solmu-urakan jälkeen liotimme jalkoja vedessä ja kuuntelimme sammakoiden kurnutusta. Ohjelmassa oli vielä kolmioleipäiltapalan valmistus ja poppareiden teko trangialla. Iltatoimien jälkeen ratkoimme pulmapelejä teltassa ja kikatimme. Nopeasti nukahdimme.



Herättyämme puimme päälle ja ryhdyimme syömään aamupalaa, pussipuuroa ja leipää. Aamupalan jälkeen tiskasimme astiat, pakkasimme omat tavarat ja purimme teltat. Tulimme taas Koverolle ja harjoittelimme pelastusköyden heittämistä. Heittopituuksien ennätykset olivat 12 m, 10 m ja 9,5 m. Köysien vyyhteämisen jälkeen menimme piknik-paikalle syömään nuudeleita maissilla ja kickpavuilla, ketsuppi vain puuttui. Retken lopuksi herkuttelimme synttäriherkuilla. Olimme saaneet metsäenergiaa ja nauttineet retkestämme luonnossa. Enää vain odottelimme kyytejä kotiin.



Tiskauksessa” tippa on sitten tippa”.
Jumpassa ”lehmä kissa, lehmä kissa” selkä notkistuu.
”Snakee ja tapee” solmuilun perusteet.
”Yhden yli ja yhden ali” pujoksen ohje.
”Mulla on enää 15 karkkia!”
- Adelma, Aijuliina, Lumi ja Minna

Sormet taikinassa

Joutsenet joukkue suoritti seikkailijaikäkauden päätteeksi toivotun Leipuri-taitomerkin.

Keskiviikko 3.5.2017

Tutustuimme erilaisiin kohotusaineisiin kuten hiivaan, leivinjauheeseen ja ruokasoodaan. Keskustelimme myös siitä miten erilaisia kohotusaineita käytetään eli minkälaisissa leipomuksissa ne toimivat parhaiten. Pian pääsimmekin itse toimeen eli pullataikinan alustamiseen. Teimme taikinan ja laitoimme sen kohoamaan. Taikinan kohottua pyöritimme pullat valmiiksi. Voitelimme pullat ja laitoimme pullien päälle raesokeria. Kokouksen päätteeksi jokainen vei pullapussin kotiin tuliaisiksi.



Keskiviikko 10.5.2017

Puimme esiliinat päälle, laitoimme hiukset kiinni ja pesimme kädet. Sen jälkeen menimme leipomaan focaccia-leipää. Taikinan kohotessa tutustuimme mausteiden maukkaaseen maailmaan. Haistelimme sekä leivonnassa että ruuanlaitossa käytettäviä mausteita. Laitoimme leivän leivinpaperilla vuorattuun uunivuokaan ja painelimme koloja jauhotetulla sormella leipään. Leivän päälle laitettiin oliiviöljyä ja toivomiamme päällyksiä eli salaattijuustokuutioita ja minitomaatteja. Basilikakin olisi sopinut hyvin. Focaccian kypsyttyä jaoimme sen kuuteen osaan ja rupesimme syömään. Nautimme tästä herkusta!




Focaccia

1 pss kuivahiivaa 
3 ½ dl vettä 
3 rkl oliiviöljyä 
1 ½ tl suolaa 
1 rkl sokeria 
5 dl vehnäjauhoja 
n. 2 dl durumvehnäjauhoja 
Pinnalle:
oliiviöljyä 
tomaattia  
fetajuustoa 
suolaa 
1. Liuota hiiva veteen ja sekoita joukkoon oliiviöljy, suola ja sokeri. 
2. Lisää jauhot vähitellen vaivaten, jätä taikina löysähköksi. 
3. Anna kohota peitettynä puolisen tuntia. 
4. Vuoraa vuoka leivinpaperilla ja voitele paperi oliiviöljyllä. 
5. Kaada ja levitä taikina vuokaan. 
6. Peitä liinalla ja anna kohota vielä puoli tuntia. 
7. Laita uuni kuumenemaan 250 °C. 
8. Painele leipään kuoppia jauhotetulla sormella. Voitele leipä ja lisää tomaatti, feta ja suola. 
9. Paista 10-15 minuuttia, kunnes leipä on kullankeltainen.

Keskiviikko 17.5.2017

Teimme makean leivonnaisen, eli kääretortun. Vatkasimme kääretorttupohjan muna-sokeri vaahdon sähkövatkaimella. Lisäsimme jauhot ja laitoimme taikinan uunipellille ja uuniin paistumaan. Samalla vatkasimme kerman vaahdoksi ja lisäsimme siihen kuningatarpilttiä kääretortun täytteeksi. Pohjan jäähdyttyä levitimme täytteen sille ja käärimme tortuksi. Herkkumme siirrettiin vielä jääkaappiin jäähtymään. Sillä välillä tunnistimme yleisimmin käytettyjä jauhoja. Jauhopussien joukossa oli kyllä harvinaisempiakin jauhoja. Perunajauho, maissijauho, durumvehnäjauho ja pizzajauho - siinä on esimerkiksi haastetta. Katoimme pöydän kauniisti ja herkuttelimme kääretortulla viimeisen kokouksen kunniaksi. Tähän ei vielä herkuttelumme jäänyt, vaan huomasimme lippukunnan ruokakaapissa karkkia ja söimme nekin pois.


- Joutsenten päiväkirja

Satumaailman pyörteissä Kuunsiru-kisassa

Sudenpentukilpailu Vammalan Ellivuoressa 13.5.2017

Lähdimme yhteiskuljetuksella Kalevan kirkolta. Kuunsiru-kilpailuun lähti pentue Leppäkertuista ja Perhosista. Perhosia hieman jännitti ensimmäinen partiotaitokilpailu, kun yhtään ei tiennyt, mitä päivän aikana tulee tapahtumaan. Perille päästyämme akela kävi ilmoittamassa molemmat pentueet kilpailuun saapuneiksi.

Kilpailukeskuksella näkyi kaikille tuttu hahmo Herra Hakkarainen, jota saimme halata. Tämän jälkeen siirryimme kohti lähtötehtävää. Kätevyystehtävänä oli nikkaroida periskooppi, ja jo osien sahaaminen oli haastavaa Perhosille. Tovin aikaa mallikappaletta ja materiaaleja ihmeteltyämme palautimme alkuvaiheessa olevan periskoopin ja lähdimme matkaan.



Titityy-rastilla tunnistimme lintuja. Meille annettiin kuvia linnuista ja mankalta soitettiin toistuvasti lintujen ääniä ja meidän piti laittaa numero oikean linnun kohdalle. Rastin jälkeen meillä oli ensimmäinen evästauko. Eväät maistuivatkin kaikille todella hyvin. Seuraavalla rastilla meidän piti tunnistaa Menninkäisen kaverit eli suomalaisen nisäkkään nimi, tassun jälki ja mitä eläin syö. Nämä kaksi tehtävää meni meiltä melko hyvin ja pidimmekin tehtävien toteutustavoista paljon.



Suunnistustehtävä Hukkateillä oli meille vaikea, kun emme olleet vielä käyneet karttamerkkejä ollenkaan läpi laumailloissa. Kuljimme merkittyä reittiä ja luimme tarinaa, jonka mukaan piirsimme tehtäväpaperiin karttamerkin ja väritimme sen oikealla värillä. Myrkkyä vai ei -rastilla tunnistimme yllättäen myrkyllisiä ja ei-myrkyllisiä kasveja.

Kurkkaa kulman taa -tehtävässä käytimme samanlaista periskooppia kuin kätevyystehtävässä yritimme nikkaroida. Vuorotellen jokainen kurkkasi kulman taakse. Kerätyistä tavuista muodostui järkevä lause liittyen Menninkäinen ja kuunsiru -tarinaan. Tällä rastilla oli helpotukseksemme vessatauko. Kasirastilla tunnistimme hajun perusteella esimerkiksi joitakin mausteita ja kahvia. Osa purkeista tuoksui hyvälle ja osaa ei niin mielellään haistellut ollenkaan.

Mikä sul on jänönen -tehtävä oli ensiapua. Tehtävän ensimmäisessä osassa piti antaa pyörtyneelle haavan käteensä saaneelle akelalle ensiapua. Haava puhdistettiin ja siihen laitettiin laastari, mutta pyörtyneen ensiapua mietittiin pidempään. Kylkiasento ja paineluelvytys olivat vahvoja ehdotuksia akelan virkoamiselle. Akela ei vain tuntunut virkoavan, niin keskustelua käytiin Perhosten kesken, josko pusu herättäisi akelan? Toisessa osiossa piti tunnistaa yleisiä ensiavussa käytettäviä välineitä kuten puhdistusaine ja kolmioliina.


Tässä vaiheessa kisaväsymys alkoi painaa sekä jaloissa että mielessä. Vielä kuitenkin oli reippaasti vajaa kilometri matkaa maaliin ja kolme tehtävää tekemättä. Kotikanto-rastilla piti arvioida puun korkeutta ja missä astiassa oli eniten vettä. Toiseksi viimeisessä tehtävässä jokainen tunnusteli peitetyssä ämpärissä olevan esineen ja kirjoitti esineen vastauskorttiin. Tehtävän suorittaminen oli melkoista sähellystä, kun vuorot menivät sekaisin ja joku esine jäi kirjaamatta.

Viimeinen tehtävä taisi olla kaikkien mieleen, koska siinä pääsi juoksemaan, pujottelemaan ja menemään esteiden yli ja ali, niin kuin tehtävän nimikin antoi ymmärtää. Kilpailukeskukseen päästyämme kävimme vessassa, söimme nopeasti ruuan ja kiiruhdimme yhteiskuljetukseen, joka toi meidät takaisin kirkolle.


Perhosilla oli kiva ensimmäinen kilpailupäivä. Kaikki tehtävät olivat tytöistä mukavia ja ennen kaikkea Herra Hakkaraisen tapaaminen miellytti meitä.

- Perhoset

Reissu 2017

Hämeen Partiopiirin Paraatiretkipäivä 7.5.2017 Tampereella

Paraatipäivä oli aurinkoinen. Tapasimme aamulla kello 10:30 Stockmannin liepeillä. Muodostimme rivit ja jonot Kalevan Karhujen kanssa. Tämän jälkeen lähdimme kohti Koskipuistoa, jossa oli ansiomerkkien jako. Tänä vuonna ansiomerkin johtajista sai Alisa, Heidi, Kerttu, Kirsi, Laura, Minna ja Pirkko. Ansiomerkkien jaon jälkeen alkoi ryhmittyminen paraatia varten. Suomi 100 vuotta oli paraatin teema. Tämän takia paraatin kärjessä marssi sudenpentuja minilippujen kanssa. Lisäksi Suuntatytöillä oli teeman mukaisesti partiopaidan oikeassa helmassa Kasu-heijastin, sillä heijastin on suomalainen keksintö lippukunnan perustamisvuodelta. Kello 12 paraati alkoi ja reittinä oli Koskipuisto-Hämeenkatu-Hämeenpuisto-Särkänniemi. Joutsenista Adelma marssi kyltinkantajana lippukunnan kärjessä. Paraati päättyi Särkänniemeen, jonne osa menikin hurvittelemaan laitteisiin ja syömään.



- Linnea

Pikkunikkarit kämpällä

Perhosten päiväretki 22.4.2017 Valkijärvellä

Lauantaiaamuna lähdimme akelan kyydillä Kalevan kirkolta kohti Valkijärveä. Perille päästyämme veimme tavarat sisälle kämppään ja pakkasimme lounastarvikkeet reppuihin. Aloimme tehdä päivän aikana suoritettavaa Rakentelu-jälkimerkkiä. Sovimme yhteiset puukkosäännöt ja kävimme läpi turvallista puukon käsittelyä. Vuoleskelimme heti hienot vaahtokarkin paistamiseen soveltuvat tikut.

Sitten olikin aika lähteä kävelyretkelle Vitavuoren huipulle. Nousumme aikana paistoi aurinko ja satoi vettä sekä räntää. Huipulla valmistimme vaihtelevassa säässä nakkikeittoa retkikeittimellä. Maisemat huipulta miellyttivät myös nuorimpia Suuntatyttöjä, mutta eniten odotimme matkaa alas.



Palattuamme takaisin Valkijärvelle ohjelmassa oli työkalupiiri, jossa opettelimme tunnistamaan yleisimmät työkalut ja mihin niitä käytetään. Sahasimme, naulasimme, ruuvasimme, porasimme ja hioimme. Tiukan puuhastelun välissä paistoimme herkullisia paksukaisia nuotiolla ja herkuttelimme vaahtokarkeilla.


Ohje noin kahdeksaan kämmenen kokoiseen paksukaiseen:
1,5 dl hienosokeria
4,5 dl vehnäjauhoja2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
2 kananmunaa
1,5 dl maitoa
voita paistamiseen
lisäksi sokeria, kanelia ja kardemummaa
Sekoita ensin kuivat aineet ja lisää sitten loput aineet. Sekoita tasaiseksi. Paista ulkotulilla pannulla. Pyöräytä paksukaiset sokerin, kanelin ja kardemumman sekoituksessa. Todellinen herkuttelija vispaa paksukaisten päälle vielä kermavaahtoa.

Sen jälkeen olikin hyvä aloittaa hyönteishotellin nikkarointi. Sahasimme haavasta sopivan paksuiset kiekot hotelleiksi ja rimasta sopivan kokoiset katot. Kiekkoon porattiin vintilällä molemmin puolin erikokoisia reikiä hyönteisten hotellihuoneiksi. Kattopalat hiottiin ja maalattiin. Kuivumisen jälkeen katto naulattiin kiinni kiekkoon.


Leikimme työkaluleikkejä ja siivosimme kämpän. Ennen kotiin lähtöä söimme vielä herkullista ooppista.

- Perhoset

22. huhtikuuta 2017

Tervemenoa

Joutsenten-siirtymäretki ”Tervemenoa” 31.3.-1.4.2017

Joutsenet ja heidän tulevat tarpojavartionjohtajat tapasivat Kalevan kirkolla perjantaina kello 18.00. Aluksi kävimme läpi tarpojien symboliikkaa ja leikimme tutustumisleikkejä. Tarpojien partioihanteet oli kirjoitettu salakirjoituksella jotka piti ratkaista. Tuttujen seikkailijoiden ihanteiden lisäksi tarpojissa tulee yksi uusi ihanne lisää, rakentaa ystävyyttä yli rajojen. Sisällä kisailimme vielä suklaansyönnissä ja leikimme Ninjaa.

Illan edetessä lähdimme radalle, jolla tutustuttiin tarpojaohjelman sisältöön. Tammelan koulun pihaan oli tehty selviytymisrata, missä selviytymis-tarpon nimen mukaisesti yritimme selviytyä pyörien ja kierien pitkin koulun pihaa. Palkinnoksi saimme herkullista Tarpojajuomaa. Juoman sisällöstä ei olla vieläkään ihan varmoja. Seuraava pysähdys oli Ilvespuistossa, missä teimme taidetta ihmispatsaiden muodossa luovuus-tarpon nimissä. Puistossa tarpojat pitivät iltahiljentymisen. Kävelimme takaisin kirkolle ja kävimme leiri-tarpon pariin. Teimme A-pukin laudoista ja köytökset olivat liiankin siistejä. Viimeisenä tarppona oli yhteiskunta-tarppo. Menimme ylös kirkon torniin, missä mietimme omaa asemaamme yhteiskunnassa.


Ilta jatkui valokuvavinkin perusteella kohti yöpymäpaikkaa. Yöpymisvarusteet oli jo siirretty kohteeseen, joten ei kun reippaasti kohti perjantai-illan maalia. Perillä nautimme tunnelmallisessa kynttilän valossa pizzaa. Täytteitä oli melko runsaasti. Ennen nukkumaan menoa muistelimme sampojen kanssa menneitä partiokokemuksia ja askartelimme vielä seikkailijaikäkauden partiopolun. Herkuttelimme vielä illan päätteeksi italialaisella jäätelöllä.

Lauantaiaamuna heräsimme siskonpedistä hyvin väsyneinä. Päivän aikana suoritimme Kielentaitaja-taitomerkin eli tutustuimme monipuolisesti italian kieleen ja Italiaan maana ja kulttuurina. Opettelimme arkisanastoa italian kielellä, kuten myös missä päin maapalloa on italiankielistä väestöä. Partiosanastoa harjoittelimme italiaksi pelaamalla muistipeliä. Ensin piti käydä sanastoa moneen kertaan läpi. Arvaukset tulitikuista, partiohuivista ja rinkasta ei meinannut oikein osua oikeaan. Italiaan maana tutustuimme käymällä kirjastossa ja etsimällä yleistietoa Italiasta. Italialaisen musiikin valovoimaisia tähtiä arvostelimme levyraadissa. Vivaldin Neljä vuoden aikaa keräsi suurimman pistemäärän. Ihme kyllä Luciano Pavarotti ei ollut kaikkien suosiossa. Omaa musikaalisuuttamme koettelimme italialaisen lastenlaulun parissa. Le Ciotolinen trallatus jäi varmasti ikuisiksi ajoiksi kaikkien mieleen. Numeroita italiaksi opettelimme erilaisten leikkien avulla. Mukavan päivän kruunasi italialainen ruokakulttuuri joka on monille tuttu ja mieluinen eli pizzaa, spagettia ja jäätelöä.
- Ciao!
- Ciao ciao!
- Un gelato al limone, per favore.
- Prego.
- Grazie!

Jos puhuttu italian kieli ei vielä jäänyt kaikkien mieleen, niin osaamme italiaa ainakin käsin puhuen.
Arrivederci!

                                                                                                                                                                              Joutsenet


Viherpeukalot

Perhoset-lauman päiväretki ”Viherpeukalot” 18.3.2017

Perhoset-lauma puuhasteli maaliskuisena lauantaina Ympäristönsuojelu-jäljen askelten parissa. Aloitimme päiväretken laulamalla alkulaulun ja ottamalla hymyä. Päivän teemaan tutustuimme pelaamalla energiansäästö-pictionarya: piirrettiin kuvia ja sudenpennut arvasivat mistä oli kyse, esimerkiksi kattila liedellä kiehumassa ilman kantta ja saippuointi suihkuveden juostessa. Seuraavaksi lähdimme bussilla kohti Sammonkadun Kierrätyskeskusta ja sieltä taas bussilla takaisin keskustaan päin. 


Kävelimme Tammelantorille, missä söimme eväsleivät ja lajittelimme mukana tuomamme jätteet oikeisiin jäteastioihin. Patterit vietiin kauppaan ja vanhentuneet lääkkeet apteekkiin. Kävelyretken aikana tutustuimme myös erilaisiin kirpputoreihin. Kirpputoreja on erilaisia ja hinnatkin ovat niissä hyvin erilaisia.



Kierroksemme jälkeen palasimme kirkolle, missä valmistimme yhdessä lounaaksi nakkeja ja ranskalaisia, sekä salaattia. Iltapäivällä pelasimme kierrätyskoripalloa, jossa jokainen heitti jätteen kerrallaan oikeaan jäteastiaan. Mietimme myös, kuinka kauan milläkin materiaalilla kestää maatua, jos sen jättää luontoon. Kaivoimme kuopan kirkon pihaan ja laitoimme sinne muutamia jätteitä maatumaan. Kaivamme ne ylös kahden vuoden kuluttua.



Saasteiden vaikutusta ympäristöön havainnoimme leikkokukkien värjäämisellä elintarvikevärillä sekä öljykatastrofisimulaatiolla. Välipalan jälkeen istutimme vielä mukuloista onnenapilat jokaiselle kotiin kasvatettavaksi ja hoidettavaksi. Päivän päätteeksi saimme Ympäristönsuojelu-jälkimerkit partiopaidan hihaan ommeltaviksi.



Perhoset oppivat päivän aikana lajittelemaan jätteitä ja tunnistamaan nimeltä eri jäteastiat. Kivointa oli öljykatastrofisimulaation tekeminen ja kierrätyskoripallon pelaaminen. Hauskaa oli myös kaivaa kuoppa ja haudata jätteitä kuoppaan ja peittää kuoppa huomaamattomaksi.

                                                                                                                                                                              Perhoset